sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Lieto


(Kesän matkoja jäänyt tänne päivittämättä, päivitettään nyt...)


3.10.2013 torstai

Kesä on jo ohi, mutta vielä vaunuillaan.
Lähdimme hääpäivän merkeissä matkalla Lounais-Suomeen. Ensin poikkesimme Lahdessa kaupoilla, sitten Humppilan ostosvalikoimiin. Humppilasta matkamme jatkui Auran ABC:n takapihalle, jossa on muutama sähköpaikka vaunuilijoille. Sähkö tilataan puhelimen tekstiviestillä pistorasiaan.

ABC Aura
Yö oli kylmä mutta onneksi vaunussa lämpöä riitti.

4.10.2013 perjantai

Aamulla auton ikkunat olivat jäässä ja tie kuurassa, mutta varovasti ajelimme Lietoon ja siellä sijaitsevalle karavaanarien leirintäalueelle Leporantaan.
Monta mutkaa pientä hiekkatietä, vihdoin leirialue löytyi pienen lammen rannalta.

Leporanta
Jätimme vaunun alueelle ja ajelimme Turun keskustaan. Siellä käytiin tietysti kauppahallissa hevosmakkaraa ostamassa, kaikenlaisissa herkku- ja ruokakaupoissa ja alumiiniputkiakin ostettiin rautakaupasta.
Välillä syötiin ja juotiin kahvia ja kun oli riittävästi seikkailtu, palasimme Lietoon.

Vaunu parkissa Liedon Leporannassa

Iltapalan jälkeen uni taas maistui.


5.10.2013 lauantai

Olimme jo maksut suorittaneet edellisenä päivänä, siksi pääsimme lähtemään hyvissä ajoin. Heini ja Kassu saapuivat junalla Tikkurilan asemalle, josta poimimme heidät kyytiin ja Ikeaan ostoksille.
Auto oli täynnä huonekalujen osia ja ihmisiä kun vihdoin illan suussa pääsimme taas kotiin.

Sitten vaunu joutikin jo talviteloille

Saunomassa Lappalalla


27.9.2013 perjantai

Nykäsimme vaunun muutaman kilometrin päähän Lappalajärven rantaan.

Vaunu Lappalalla
Saunoimme, paistoimme makkaraa ja kuuntelimme tuhansien muuttohanhien kailotusta järven selällä. Yöksi vaunuun

Loma loppuun Purhossa


26.7.2013 perjantai

Viimeisiä lomapäiviä kävimme viettämässä tutussa Purhossa. Melko täyttä oli mutta saimme vaunun hyvään paikkaan ja sitten saman tien uimaan.

Leiri pystyssä Purhossa
Grillasimme vähän pihvejä, lueskelimme ja tietysti kävimme telttasaunassa ja taas uimassa.

27.7.2013 lauantai

Yö oli rauhallinen ja kukonlaulun aikaan kävimme pulahtamassa aamu-uinnilla. Sitten olikin aika purkaa leiri ja ajella kotiin.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Tampereella

Lapsukaiset tarvitsivat porausapua, lähdimme siis Tampereelle

22.7.2013 maanantai

Vaunu perään ja matkaan. lahdessa poikkesimme Biltemassa ja Kärkkäisellä, sitten matka jatkui kohden Tamperetta. Pälkäneellä käytiin Aapiskukossa syömässä ja sitten saavuimmekin jo Härmälän leirintäalueelle.
Paikkoja oli runsaasti vapaana, saimme itse valita mieluisan paikan.

Härmälän leirintäalueella
Leiriytymisen jälkeen ajelimme Pirkkalaan Ernon ja Katrin asunnolle, jossa iskuporakoneella jyristettiin betoniseiniin reikiä. Saimme kuin saimmekin kaikki rullaverhot kiinnitettyä paikalleen.

Kaffittelun jälkeen ajoimme takaisin leirialueelle. Vaikkei alueella montaa puuta kasvanut, olivat ruotsalaiset kuitenkin yhden löytäneet ja peruuttivat suoraan siihen...

kallis remontti...
Illalla teimme vielä kävelylenkin ympäri leirialuetta. Nyt olikin jo lähes kaikki mökit ja vaunupaikat varattuina, tulimmepa hyvään aikaan...

Sää oli melko tuulinen ja pilvinen, vetäydyimmekin vaunuun nukkumaan...

ei paista aurinko, ei....

23.7.2013 tiistai

Aamutoimien jälkeen oli vuorossa leirin purku ja sitten ajoimmekin Lempäälään ja Ideaparkkiin. Oli siinä liikettä ja kauppaa vaikka muille jakaa...

parkissa Ideaparkissa


Kotiin ajeltiinkin sitten Valkeakosken ja Hämeenlinnan kautta, jossa kävimme vielä SA-kaupassa hypistelemässä armeijan ylijäämätavaroita...

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kökar kutsuu...

Kesäloman toinen retki suuntautuikin Ahvenanmaan saariston Kökarin saarelle...

11.7.2013 torstai

Tällä kertaa jätimme vaunun kotiin ja pakettiautoon oli sisustettu petipaikat ja muut tarvittavat tavarat.
Matkaan lähdimme hyvissä ajoin torstaina ja ajelimme Lahden kautta Vantaan Ikeaan. Jotain sieltäkin taas tuli ostettua ja samalla pääsimme herkuttelemaan niillä Ikean lihapullilla.
Matka jatkui kohden Turkua. Nummi-Pusulassa pysähdyttiin Kasvihuoneilmiö-diverssikauppaan ja sieltä mukaan tarttui ulkovessan remontissa tarvittava käsienpesuallas.

kelpaa tässä käsiään huuhdella...

Pikku hiljaa ajelimme länteen päin ja Kaarinassa kurvasimme Saariston rengastielle. Paraisilla tankattiin ja matka jatkui Nauvon ja Korppoon läpi Galtbyn satamaan. Lossejakin matkalle mahtui ja niissä meni oma aikansa.
Satamassa meitä jo odotteli pieni autolauttamme m/s Gudingen, joka tosin lähtee vasta aamulla.

m/s Gudingen

Olimme toki varanneet paikat jo etukäteen, pikkuiseen laivaan ei montaa autoa mahdu ja saaristolaisilla on aina etuajo-oikeus.
Keittelimme vielä iltakahvit ja jäimme yöksi sataman parkkipaikalle.

kelpasi tässä huilata...



12.7.2013 perjantai

Olemme Kökarissa käyneet ennenkin, mutta viimeksi v. 2003. Kymmenessä vuodessa on paikka saattanut muuttua, vaikka saari sijaitseekin lähes kolmen tunnin matkan päässä.

Kökar sijaitsee avomerellä...

Pääsimme lopulta itse saarelle, eikä ainakaan piskuinen satama ollut muuttunut mihinkään, ehkä muutama varastokoppi tullut lisää.
Kävimme katsomassa taloa, joka oli meillä vuokrattuna v. 1999 ja siellä sekin seisoi vanhalla paikallaan, puskat ja puut olivat sentään kasvaneet.
Sitten ajelimme Kökarin kirkolle ja Fransiskaaniluostarin raunioille, jossa kaivaukset edelleen jatkuivat.

Kökarin kirkko
Löysimme myös muutamia kirpputoreja ja vanha kauppakin oli tallella, tosin vaihtanut nimeään. Saaren tiet on äkkiä ajettu ja onneksi löysimme mainion ruokapaikan erään pikkutien päästä.
Peders Aplagård on vanhalle omenatilalle perustettu kahvila ja ruokapaikka ja siellä tilasimmekin ensiksi juotavaksi tilan omaa munkkisiideriä. Pääruoaksi nautimme graavia lohta lämpimän perunasalaatin kanssa.

graavia lohta

ja jälkiruokana tietysti Ahvenanmaan pannukakkua hillolla ja kermavaahdolla

jälkiruokaa
Sitten olikin jo aika ajella takaisin satamaan odottelemaan paluukyytiä. päivä oli helteinen ja kuuma, mutta merivesi tuntui kylmältä, sai uiminen jäädä toiseen kertaan.

kylmää on


Lopulta laivamme saapui ja paluumatka alkoi. Kahden ja puolen tunnin kuluttua olimmekin jo Korppoossa ja sitten alkoi puuduttava odotus lossijonoissa. Vihdoin illalla yhdentoista aikoihin olimme jo lähellä Paraista ja löysimme hyvän yöpymispaikan luontopolun parkkipaikalta.

uni maittaa tammien katveessa


13.7.2013 lauantai

Aamutoimien jälkeen ajelimme Humppilaan ja sen halpakaupat koluttiin läpi. Vielä jaksettiin kurvata Riihimäen kautta, jossa vakiopysähdyksemme on Säästö-Karit niminen tavarakeidas.
Illan tullen saavuimmekin taas kotiin ja kylläpä oma kotisauna tuntui lyhyenkin matkan jälkeen mukavalta...


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ensi kertaa Esnassa


Tämänkinvuotinen kesälomamme päämatka suuntautui Viroon

30.6.2013 sunnuntai

Vaunu oli jo pakattu edellisiltana ja iltapäivällä sitten ajelimme hissukseen kohti Helsingin Länsisatamaa, jonne saavuimmekin hyvissä ajoin.
Eipä ollut ruuhkaa lähtöluukulla

odottelemme laivaan pääsyä ruuhkassa...

Kyllä niitä muitakin matkustajia tuli, mutta laiva ei ollut läheskään täysi. Laivamme oli Tallinkin m/s Superstar, jolla matka Tallinnaan taittui alle kahdessa tunnissa


m/s Superstar

Tallinnassa oli normaalit katutyöt käynnissä, mutta pienten mutkien jälkeen saavuimme Piritan huvivenesataman leirialueelle. Arja-sisko ja Tapio jo siellä meitä odottelivatkin.
leiri saatiin pikaisesti pystyyn ja sitten kävelimme Piritan Selver-kauppaan täydentämään ruokavarastojamme.
Illalla nautittiin porukalla kahvit ja sitten olikin aika mennä peiton alle huomista odottelemaan.

Piritan pursiseuran paattien joukossa....



1.7.2013 maanantai

Olin tilannut autollemme huollon Tallinnalaisesta folkkarikorjaamosta ja sinne lähdettiinkin heti aamupalan jälkeen.
Vaunu jätettiin korjaamon edustalle kadun varteen ja auto ajettiin pihalle ja luovutettiin avaimet töiden vastaanottoon

sinne jäivät vaunu sekä auto...


Hyppäsimme Arjan ja Tapion sekä koirien seuraksi matkailuautoon ja ensimmäinen etappimme oli K-Rauta. Sieltä mukaan tarttui ainakin 10 litraa punamaalia, sitä pitää sutia torpan seiniin, kunhan on kotiuduttu.
Sitten ajettiin Tallinnan Keskustorille, jossa ihmeteltiin kanttarellin ja mansikanmyyjiä. Kilo mansikoita maksoi 2.50 euroa ja sienet 6 euroa/kilo.
Välillä poikettiin kahville ja letulle läheiseen Kohvikkiin ja taas seikkailtiin torilla.
Sitten taas ajeltiin Bauhoffin rautakauppaan ja Maximarkettiin ja taas ryypättiin kahvia, nyt omakeittämää.
Matka jatkui kierrätyskirpputorille Koplin kaupunginosaan ja sitten löysimmekin itsemme taas vaunumme vierestä.
Arja ja Tapio lähtivät edeltäkäsin ajamaan Paiden suuntaan ja me jäimme vaunuun loikoilemaan ja odottelemaan auton valmistumista.
Neljän jälkeen auto olikin entistä ehompi, ei muuta kuin vaunu koukkuun ja kohti etelää.
Sikupillin Statoilista tankattiin dieseliä, maksoi 1,295 euroa/l
Välillä paisteessa ja välillä sateessa ajelimme kohti pientä Esnan kylää ja sen leirintäaluetta.
Kymmenkunta kilometriä päätieltä sivuun ajettuamme Esnan kylä löytyikin ja viitat opastivat perille.

keskellä maaseutua...

 Aluetta pitää suomalainen pariskunta ja saavuimmekin oikein ruuhkan keskelle. Paikalla oli Arjan ja Tapion auton lisäksi miljoona paarmaa.
Saimme vaunun kutakuinkin suoraan ja heti leiri pystyyn. Illallisen aika jo olikin ja kun siihen päälle vielä kunnon puulämmitteinen sauna niin kyllä kelpasi taas vetäytyä yöpuulle.

kuorsaus vaan kuuluu hiljenneestä leiristä....
2.7.2013 tiistai

Aamutoimien jälkeen kävimme pienellä kävelylenkillä lähimaastossa. Esnan karavaanialueen rakennukset ovat kuuluneet kapearaiteisen rautatien rakennuksiin. Rata on purettu pois jo neukkuaikana 70-luvulla, mutta onneksi rakennuksia on vielä pystyssä

Esna karavaanialueen päärakennus

 Vanha ratapohja oli vielä hyvin maastossa näkyvissä ja assan vessakin lymysi pusikossa. Pieni pätkä ratakiskoa oli kuin muistomerkkinä lyöty portinpieleen, varmaankin aurauskepiksi

ratakiskoa vm. 1903

 Arja ja Tapio jäivät purkamaan leiriään kun me jo porhalsimme Paiden kaupunkiin. Sieltä etsittiin kauneussalonkeja käsi- ja jalkahoitoja varten, mutta kaikki ajat olivat varattuja viikoksi eteenpäin. Tapasimme Arjan ja Tapion vielä Säästymarketin pihalla, mutta sitten jo nälkä kurni suolissa ja etsimme paikkakunnan ainoan pizzapaikan, sekin oli pelkkä kioski.
Hyvää ja maukasta pizzaa sieltä kuitenkin sai, eikä kaikkea jaksanut edes kerralla syödä.

nami nami pannupizzaa

Paidesta ajelimme seuraavaan taajamaan, Viron Kevätpääkaupunkiin, Türiin. Siellä kierreltiin ja kaarreltiin, löydettiin uimarantakin, muttei ollut vielä tarpeeksi kuuma autossa, että olisi uiminen maistunut.
Türi on ollut joskus vilkasikin asemakaupunki, junia on tullut ja mennyt sekä kapea- että leveäraiteita pitkin. Nyt yksinäinen muistomerkkiveturi katselee lamput sammuneina kaihoten kohti asemaa.

Muistomerkki on jo hieman rapistunut

 Matka jatkui Vôhman taajamaan, jossa etsittiin neukkuaikaista lentokenttää. Kenttä kyllä löydettiin, kasvoi nyt vaan komeaa vehnää, ei ollut kiitoradoista merkkiäkään.

Seuraava taajama oli Viljandi, josta jo löytyi perjantaiksi manikyyriaikaa keskusaukion laidalla sijaitsevasta ilusalongista.
Kävimme vielä katsomassa Viljandin lentokentällä, sekin vaikutti aika autiolta, sentään lennonjohtotorni oli pystyssä. Tornin vieressä keiteltiin retkikahvit ja sitten olikin aika suunnata takaisin Esnaan.

...ei näy lentokoneita...

Esnaan oli saapunut suomalainen henkilöautomatkaaja jonka kovaääninen puhe kaikui pitkin leirialuetta vaikka oli talotkin välissä. Lopulta kai kaljat loppuivat ja hiljaisuus koitti ja tulihan se unikin silmään.

3.7.2013 keskiviikko

Aamulla lähdettiinkin ajelemaan Pärnuun. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kun hiljakseen huristeltiin Paiden ja Tûrin kautta Pärnujokea seuraillen kohti kaupunkia.
Ensimmäinen etappimme Pärnussa on aina Kanopin elintarviketukku, niin tälläkin kertaa.
Kaksi ostoskärryllistä sitä tavaraa saatiin taas ostettua talven varalle,
Sitten suuntasimme tuttuun Lepa Kohvikkiin ja kahvin jälkeen torille. Torin jälkeen suuntasimme paikalliseen K-Rautaan ja Rimin hypermarkettiin.
Kuuman päivän päätteeksi ajelimme sinne kuuluisalle hiekkarannalle.

Pärnun hiekkarantaa

 Vesi oli lämmintä ja uimareita tai kahlaajia riitti. Mekin polskutimme edestakaisin pitkin rantaa ja nautimme lämpimästä vedestä

matalaa on ja lämmintä

Polskuttelun jälkeen syötiin jäätelöt ja lähdettiin ajamaan takaisin Esnaan. Illalla alueelle saapui toinenkin matkaseurue ja sauna pantiin lämpimäksi.
Saunan ja kuuman päivän jälkeen uni taas maistui...

4.7.2013 torstai

Torstai-aamuna suuntasimme keulan kohti Tarton kaupunkia. Ajelimme pikkuteitä Koerun ja Jõgevan taajamien kautta ja saavuimme Tartoon juuri parhaaseen toriaikaan.

torielämä kutsuu...

 Tartossa pitää tietenkin käydä myös Raatihuoneen torilla ja päätimmekin lounastaa siellä jossain fiinissä paikassa. Sopiva terassi löytyikin ja ehdimme jo tilata juomatkin, kun selvisi ettei haluamaamme snizeliä ollutkaan tarjolla, vaikka ruokalista niin väitti...
Hörppäsimme juomat naamaan ja lähdimme pois.

Raatihuoneen toria

 Päätimmekin lounaan sijaan mennä jokiristeilylle Emajoelle. Risteily oli oikein mukava ja näki kaupunkia tavallisuudesta poikkeavasta perspektiivistä.

myös omituisia taloja kuten taustalla oleva spiraali

Risteily kesti tunnin ja jokea matkattiin kaupungista molempiin suuntiin. Yllättävää oli huomata kuinka nopeasti kaupunki muuttui maaseuduksi heti joenmutkan jälkeen.

lisää erikoisia joenrannan taloja

Risteilyn jälkeen suolet huusivat jo hoosiannaa, oli pakko etsiä jokin ruokapaikka. Semmoinen löytyikin Lounakeskuksesta ja saimme kupumme ravittua maukkaalla sienipastalla.
Päivä oli helteinen ja kun lähdimme ajamaan takaisin kohti Esnaa, oli pakko poiketa pienellä lammella uimassa, onneksi oli uikkarit mukana.
Esnan leirialueelle oli ilmestynyt parikin suomalaista matkailuautoa, muttei tungoksesta voinut vielä puhua. Suihkussa vielä huuhdeltiin matkapölyt pois ja iltakaffeen jälkeen taas petiin.


5.7.2013 perjantai

Perjantaiaamuna suuntasimme jälleen kohti Viljandia. Olihan sieltä varattu kauneushoitola-aika Johannalle. Ensin kuitenkin suuntasimme Viljandin torille, jossa taas pääsimme ihmettelemään vilkasta torielämää.

Viljandin torin portilla

Torin jälkeen suuntasimme kaupungin vanhempaan osaa, josta löytyikin mukava pikku kestikievari. Sen terassilla nautimme kahvit ja sitten olikin aika siirtyä kauneussalongin puolelle.
Johannalle tehtiinkin saman tien koko setti, manikyyri, pedikyyri, kestolakkaukset ja kulmakarvojen nypinnät...huh huh.
Minä istuskelin sen ajan ilmastoidun kauppakeskuksen käytävällä ja syvennyin dekkariin...

kauneushoitola

Sen verran aikaa viilaukset kestivät, että sitten alkoikin jo nälkä taas kurnia, joten ajoimme taas vanhankaupungin puolelle aamuiseen kestikievariin, jossa nyt päästiin sitten nauttimaan se Tarton matkalla saamatta jäänyt snizel.

takapihan taverna

Päivä jatkui helteisenä joten päätimme ajella Võrtsijärvelle uimaan. Sopiva uimapaikka löytyikin, vaikkeivat virolaiset juuri välitä rantojaan hoitaa. Pelkkää pusikkoa ja ruovikkoa lähes kaikki rannat. Pikkuinen hiekkarannan pätkä löytyi kuitenkin Vaiblan leirintäalueen kupeesta ja pääsimme hetkeksi vilvoittelemaan ja paarmojen syötäväksi.

uimaan uimaan

Virkistyneinä ja täynnä paarmanpuremia lähdimme ajelemaan pienten hiekkateiden kautta takaisin Esnan suuntaan. Välillä ajoimme huikaisevassa auringonpaisteessa läpi keltaisten rypsipeltojen, välillä ukkonen jyrähteli ja salamoi ja vettä tuli kaatamalla.

Lopulta illansuussa olimme taas leirillämme ja eikun taas syömään. Kaupasta ostetuilla herkuilla nautiskelimmekin sitten siihen saakka kunnes oli aika taas mennä nukkumaan.

nam herkkuja

6.7.2013 lauantai

Kaikki mukava loppuu aikanaan. Aampalan jälkeen alkoi leirin purku. Pian olikin kaikki kamat sullottu autoon ja vaunuun ja lähdimme ajelemaan mutkaisia teitä kohden Tallinnaa.
Ajoimme nyt vähän eri reittejä ja Raplassa tankkasimme viimeiset halvat polttoaineet ja söimme jättikokoisen annoksen talon spesiaalipannua Krantsin Körtsissä

Krantsin Körtsi Raplan lähellä

Sitten matka jatkui maaseudun pikkuiteitä Riisiperen kautta Vasalemmaan ja sieltä vihdoin Tallinnaan.
Siellä tietysti käytiin SuperAlkosta ostamassa halvat saunajuomat ja sittenpä jo ajeltiinkin laivan kyytiin.
Kotiinpäin meitä kyyditti Viking XPRS

XPRS
Pääsimmekin ekana ulos Helsingin päässä ja jäi se kaamea jonottaminen Katajanokalla pois.
Illalla ennen yhtätoista olimmekin sitten taas turvallisesti kotona.



sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kekkosen jalanjäljillä


14.6.2013 perjantai

Töitten jälkeen nykäisimme vaunun Orilammen lomakeskuksen leirialueelle.
Orilammella viihtyi ja kalasteli myös aikoinaan UKK, joten arvokkailla jalanjäljillä olimme.
Leirintäalue oli sateen jäljiltä melko vetistä ja lisäksi alueen saneeraustyöt olivat vieneet osan vaunupaikoista, mutta löysimme sentään melko kuivan paikan alueen laidalta.

Kovin pieneltä näyttää vaunumme muiden seassa...

Kouvolan Radiokerhon 50v. juhlatapaamisen merkeissä Orilammelle oli saapunut tuttuja enemmänkin ja ilta kului rattoisasti ensin Majan ravintelissa ja sitten leirialueen grillikatoksessa, jossa laulettiin kahdenkin kitaran säestyksellä laulukirjat kannesta kanteen.
Savuntuoksuisina puolen yön paikkeilla sitten painuttiin pehkuihin.


15.6.2013 lauantai

Ilma oli kirkastunut mutta tuuli lisääntynyt, myrskypanta oli vaunun markiisia pidättelemässä lentämästä Orilampeen. Sapuskaa laitettiin vaunussa ja sitten hiukan paremmat vaatteet päälle ja laseja kilistelemään muun juhlaporukan kanssa. Historiaesitysten ja onnittelupuheenvuorojen jälkeen nautittiin vielä täytekakkukahvit ja sitten olikin aika taas suunnata kera vaunun kohti kotia.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Perinneradioita Petäjävedellä


24.5.2013 perjantai

Kevään ensimmäinen vaunumatka suuntautui perinteitä kunnioittaen Petäjäveden Radiomuseolle.
Lähdimme ajelemaan perjantaina töiden jälkeen ja nyt ensi kertaa vetoautossa oli vakionopeudensäädin. Hyvin ja tasaisesti se vaunua veti jyrkätkin ylämäet.
Leivonmäen Teboililla käytiin syömässä jätskit ja sitten jo kohta olimmekin Jyskän Varastomyynnin pihalla. Kotvan aikaa sai tehdä peruutusharjoituksia ennenkuin sopiva parkkitila löytyi.
Kaupasta ostelimme kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa ja sitten ajoimmekin jo pääteasemallemme, Petäjäveden entisen kunnalliskodin aitan nurkalle, jonne saimme leirimme pystyttää.

Aurinko jo laskee koivikon taa

Keittelimme vielä iltakahvit ja sitten unten maille.


25.5.2013 lauantai

Aamulla aikaisin jo ensimmäiset rompemyyjät virittelivät myyntipaikkojaan ja virallisen avausajankohdan, kello 9.00 aikaan kaikki myyntipaikat olivat jo täynnä.
Kaukaisimmat myyjät olivat auton rekisterikilven mukaan tulleet myymään vanhoja radioitaan Unkarista saakka

kaikenmoista roinaa ja rompetta
Onneksi ei tälläkään kertaa mitään tarttunut mukaan ja lähdimmekin hyvissä ajoin ajelemaan takaisin kotia kohti.
Poikkesimme sentään Viherlandiassa taimiostoksilla ja Leivonmäen Teboilin takapihalle keittelimme kahvit. Kotona oltiin jo alkuiltapäivästä.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Nyaralás utazásként Magyarországon


Lähdimme viettämään Johannan merkkipäivää Unkarin pääkaupunkiin, Budapestiin.

16.2.2013 lauantai

Aamulla oli muutama aste pakkasta ja tiet kuivat kun huristelimme kohden lentokenttää. Kentän kahvilassa juotiin aamukahvit ja sitten olimmekin jo Finnairin lennolla AY 2753 matkalla kohti Unkaria. Koneemme oli pieni 100-paikkainen Embraer 190.
Koneessa tarjoiltiin aamiainen ja runsaan kahden tunnin lennon jälkeen laskeuduimmekin aurinkoiseen Budapestiin.
Lumesta ei ollut tietoakaan ja paikka paikoin nurmikkokin vihersi.

Hotellin mersu

Kentällä meitä oli vastassa hotellimme musta Mersu ja kohta jo kiisimmekin kohti keskustaa.

Hotellimme, Royal Corinthia, oli vieläkin upeampi kuin kuvista saattoi päätellä.
Royal Corinthia
Knallihattuinen ovimies tarttui heti laukkuihimme ja vei ne sisälle, jossa pääsimme ilmoittautumaan asukkaiksi.

Olo oli kuin jostain Hercule Poirotin filmauksista, kantajat ja hotellipalvelijat pyörivät ympärillämme ja kumartelivat melkein maahan asti.
Itse emme saaneet laukkujamme huoneeseen kantaa, vaan kantaja toi ne hetken päästä kuljetuskärryllä huoneeseen saakka.

Laukkukärryt

Olin etukäteen tilannut Johannan yllätykseksi huoneseemme kimpun erilaisia kukkasia ja syntymäpäiväkakun kahdelle, hotelli oli lisäksi halunnut onnitella Johannaa pullolla kuohuviiniä.

Yllätys Johannalle

...kyllä maistuu...

Hetken aikaa äimisteltiin hotellia ja sitten jo lähdimme tutustumaan lähiseutuun.

Budapestin metro on maailman toiseksi vanhin, heti Lontoon jälkeen ja niinpä suuntasimme lähimmälle metroasemalle.


Asemalta ostimme viikon piletit, jolla sai ajaa metrolla, raitiovaunulla ja bussilla niin paljon kuin lystää.
Monet Budapestin metroasemat ovat 1800-luvun asussaan, kaikkea vanhaa ei sentään ole hävitetty.

Oktogonin metrolaituria

Kävimme myös katsomassa Tonavan rantaa ja ajelimme huviksemme metrolla edes takaisin.
Erään aseman lähettyvillä oli suuret markkinat, joita aikamme tutkailtiin.
Emme vielä tunteneet kaupunkia, joten kävimme syömässä BurgerKingissä iltapalaa ja paikallisesta Spar-kaupasta ostettiin vielä limua hotellihuoneeseemme.

Kun tulimme takaisin hotellille, oli huonepalvelija avannut sängynpeitteen valmiiksi, taitellut vessapaperirullan pään koristeeksi ja laittanut verhot ikkunan eteen. Onpa tyylikästä palvelua.

Hotellissamme oli myös oma kylpylä, jonne pääsi yksityishissillä, ettei tarvitse kylpytakki päällä kuljeskella pitkin hotellia. Kylpytakit ja tossut oli jotain lasten kokoa, tilasimme suuremmat palvelutiskiltä.

Hotellin kylpylän uima-allas

Aikamme pulikoituamme porealtaissa ja höyrysaunoissa palasimme huoneeseen ja nautimme ostamaamme sitruunalimua...joka olikin sitruunanmakuista kaljaa. No veihän sekin janoa.
Kyllä sitten uni maistui yli 2 metriä leveällä vuoteella


17.2.2013 sunnuntai

Koska huoneeseemme kuului myös täydellinen aamupalavarustus ja olimme illalla ostaneet hieman purtavaa, keittelimmekin aamuteet itse. Aamutoimien jälkeen heitimme repun selkään ja lähdimme kaupungille.
Budapestissa on asukkaita lähes kaksi miljoonaa, joten metrojen lisäksi kaupunki on panostanut myös raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Kaupungin alueella kulkee yli 30 raitiovaunulinjaa ja uusimmat vaunut ovat 54-metrisinä maailman pisimpiä.

Pitkiä ratikoita

Koska lippumme kelpasivat myös niihin, hyppäsimme hotellin edustalta vaunun kyytiin.
Matkasimme Maalaisten Markkinoille, jotka pidetään sunnuntaiaamuisin vanhassa rähjäisessä kapakassa ja sen sisäpihalla.

maalaisten markkinoilla

Oli siellä roinaa jos jonkilaista, mutta myös myytävää sienistä ja hunajasta kotitekoisiin makkaroihin.

Minulle oli ennen matkaa kerrottu, että kannattaa maistaa Unkarilaista viinaa nimeltään Unicum ja kun sitä eräässä kohtaa oli myynnissä, otimme 4cl ryypyn puoliksi. Juoma oli jonkinlaista yrttiviinaa, vahvaa ja kamalan makuista, mutta saimme sentään paukun juotua. Huh mitä ainetta.
Taas hypättiin ratikkaan ja ajeltiin maisemia katsellen suurelle kauppahallille, mutta se olikin sunnuntaisin suljettu. Kävelimme sitten kaupungin katuja pitkin Astoria-hotellin lähettyvillä olevaan pieneen kahvilaan, jossa nautimme lisää aamiaista. Ulkoilma ja kävely tekee nälkäiseksi.
Eikä aikaakaan kun taas istuimme ratikan kyydissä, kunnes eräällä pysäkillä poisjäänyt herrasmies kertoi meille moneen kertaan: "Ez az utolsó megálló!!". Emme siitä mitään ymmärtäneet ennekuin eräs rouva englanniksi meille esitti että tämä on päätepysäkki....
Kuinkahan kauan olisimme tyhjässä vaunussa istuneet ennenkuin olisimme itse tajunneet?
Päätepysäkiltä kävelimme Pyhän Tapanin Basilikalle, joka on Budapestin suurin kirkko. Kirkkoon mahtuu kerrallaan 8500 ihmistä ja se on roomalais-katolinen kirkko.

Basilikan tunnelmaa

Kartan mukaan lähistöllä olisi myös juutalaisten suur-Synagoga, semmoisessa emme ole vielä käyneetkään. Synagooga löytyikin, mutta sisäänpääsyksi pyysivät semmoisia summia, ettei katsottu aiheelliseksi mennä turvamiesten kopeloinnin ja metallinpaljastimien läpi vaikka synagooga onkin maailman toiseksi suurin.

Synagooga
Hiippailimmekin takaisin hotellille päin ja kävimme juomassa iltapäiväkahvit Starbuck-kahvilassa.
Hotellilla pukeuduimme taas kylpytakkeihin ja kävimme kylpylän puolella porealtaissa huuhtomassa kaupungin pölyt pois.
Sitten oliki aika pukea ykköset päälle ja siirtyä hotellin ravintolaan, jonne meillä oli pöytävaraus.
Alkupaloiksi otimme kirkasta gulassia ja pääruoaksi grillattua härkää paikallisen punaviinin kanssa.

Kippis ja Onnea
Enpä ole niin hyvin valmistettua lihaa syönyt koskaan ennen. Olin kertonut etukäteen syntymäpäivänvietosta ravintolalle ja nyt ravintola halusikin tarjota meille lasilliset kuohuviiniä.
Sitten tuli Johannalle seuraava yllätys kun tarjoilija toi suussasulavan syntymäpäiväkakun jälkiruoaksi.

puhkun ja puhkun
Kakun kanssa otimme palan painikkeeksi lasilliset makeaa Tokaji-viiniä.
Lähes kahden tunnin ruokailuhetken päätteeksi olikin jo aivan voipunut olo ja siirryimmekin huoneeseemme unten maille.

Herrasväki siirtymässä huoneeseensa

18.2.2013 maanantai

Aamupala valmistettiin taas omassa huoneessa ja sitten oli aika lähteä katsomaan josko kauppahalli olisi tänään auki. Parilla eri ratikalla kun ajettiin, tosin jäätiin yhtä pysäkkiä liian aikaisessa pois, niin jo olimme hallin nurkalla.
Ja jopa oli kauppahalli!
Kauppahallissa
Kahdessa kerroksessa vanhaa rautatieasemaa muistuttavassa hallissa oli myynnissä vaikka mitä.
Tietenkin kaikenlaista paprikaan liittyvää, mutta myös salamia ja muuta  makkaraa myytiin kymmenissä osastoissa. Yläkerta oli pyhitetty matkamuistoille ja käsitöille ja sieltä löytyi myös muutama kahvibaari, josta saimme täydennystä aamupalaamme.

Paprikajauhoja ym.

Moni myyjä osasi muutaman sanan Suomea ja hinnatkin olivat kohdallaan.
Sitten päätimme lähteä kaupungin ulkopuolella olevalle suurelle antiikkikirppikselle. Ratikalla ensin ja sitten puolituntia rämisevällä bussilla ja olimmekin perillä.

Eipä ollut montaa myyjää näin arkena, mutta muutamissa kojuissa näimme semmoista antiikkia ja suihkulähdettä myynnissä, että jos olisi ollut pakettiauto, niin helposti olisi saanut tavaratilan täyteen.

Antiikkia antiikkia

Rämisevällä bussilla taas keskustaan ja sitten olikin aika käydä syömässä tulisia kanansiipiä KFC-ravintolassa.

Matka jatkui taas ratikalla paikalliseen kiinakeskukseen, jossa tuhannet kiinalaiset myivät suoraan merikonteista piraattifarkkuja ja aurinkolaseja. Mistä niille kaikille löytyy ostajia?
Väsymys jo alkoi tuntua jaloissa, joten hiippailimme välillä hotellille päiväunille muutamaksi hetkeksi.

Illansuussa hyppäsimme jälleen hotellin edustalta raitiovaunuun ja ajoimme Läntisen Rautatieaseman tuntumassa olevalle jättikokoiselle ostoskeskukselle.
Tämä WestEnd-niminen tavarataivas oli kyllä unohtumaton elämys. Yli 400 liikettä saman katon alla, niistäkin yli 200 vaateliikettä.

WestEndin kauppakeskuksessa

Taisi siinä Johannallakin olla valinnanvaraa. Kauppoja ja ravintoloita monessa kerroksessa, 14 elokuvateatteria ja 50 urheilukauppaakin. Kyllä siinä maalaispoikaakin ihmetytti.
Takaisin päin matka tehtiin kävellen ja kaupunkivilinää seuraten. Välillä poikettiin pizzalle ja sitten kun hotellissa vielä kävimme kylpylässä lillumassa, ei tarvinnut unta kauaa houkutella.

19.2.2013 tiistai

Jo perinteeksi muodostunut omatekoinen aamupala huoneessa ja sitten taas ratikan kyytiin. Hotellimme sijatsi siis Pestin puolella, nyt ajoimme sillan yli Budaan ja sen linnavuorelle.
Linnavuorella sijatsee vanha kuninkaanlinna ja kaikenmoisia vanhoja rakennuksia.

vanha kuninkaanlinna
Yksi komeimmista on varmaankin Matteuksen kirkko, joka valkoisena hohtaa koko kaupungin ylle.
Valitettavasti tämäkin kirkko oli kiinni, eikä sisätiloihin päässyt tutustumaan.

Matteuksen kirkko
Linnavuorelta oli myös mahtavat näkymät Pestin puolelle ja esimerkiksi Parlamenttitalo näkyi kaikessa komeudessaan.
Aamupalan jatko nautittiin Linnavuorella osuuskaupan yläkerran kahvilassa syömällä Unkarilainen kylmä lautanen, makkaroita, kinkkua, juustoja ja salaatteja.
Budasta ajeltiin taas Pestin puolelle ja käytiin uudestaan kauppahallissa ostelemassa tuliaisia ja muuta tarpeellista. Kaupunkia kierreltiin ja nähtävyyksiä katseltiin ja poikettiin maailman kauneimmaksi nimitettyyn kahvilaan. Kahvila on nimeltään New York ja sijaitsee satumaisen Boscolo-hotellin kupeessa.
Boscolo
Siellä sitä oli mukava ryystää erikoiskahvia ja katsella kadun vilinää.

New York kahvila

Lopun iltapäivää huilasimme taas hotellilla ja illansuussa lähdimme metrolla Szechenyin kylpylään. Kylpylä on kuuluisa kuumista ulkoaltaistaan ja kun ilman lämpötila oli vain muutama aste, kuulosti lämmin kylpy houkuttelevalta.
Kylpylä on vanhaa antiikin linnaa muistuttava rakennus ja vain sisäpihalta nouseva höyry paljastaa sen kylpyläksi.
Ensialkuun Johanna kävi syöttämässä jalkojaan nyppijäkaloille, jotka nälkäisinä popsivat kuollutta ihokudosta ja sitten muutama mutkan kautta olimmekin jo kylpylässä.

Piranjoita?
Sisällä oli eri lämpöisiä hoitoaltaita ja pienen etsiskelyn jälkeen löysimme uloskin.
Ulkoaltaan lämpötila oli 38 astetta ja vesi tuoksui lievästi mädälle kananmunalle, mutta oli siellä herkullista kellua.

pulikointia ulkoaltaassa

Melkein kaksi tuntia siellä jaksoi pulikoida, sitten suuntasimme taas kohden keskustaa. Matkalla etsittiin erästä kuuluisaa ravintolaa, muttei löydetty vaan taas oli tyytyminen KFC:n tulisiin kanankoipiin. Hyviähän nekin olivat.
Illalla käytiin vielä hotellimme omassa kahvilassa kokeilemassa miltä maistuu paikallinen viina, Palinka.  Hyh. Ja sitten nukkumaan.


20.2.2013 keskiviikko

Aamiaisen jälkeen lähdimme vuokraamaan autoa. Hotellilla oli oma autovuokraamo ja sieltä saimme lopulta käyttöömme piskuisen Fiat Pandan. Kun muodollisuudet oli hoideltu, pääsimme mukaan Budapestin liikenteen hullunmyllyyn.
Aamuruuhka oli juuri parhaimmillaan, mutta muun liikenteen seassa vailla päämäärää oli mukava ajella.
Lopulta löysimme huoltoaseman, josta saatoimme ostaa kaupungin ja koko maan kartat, jos satuttaisiin eksymään.

Aikamme ajeltuamme löysimme tutun Lidlin, jossa poikkesimme ostamassa matkaevästä.

Fiat Panda ja Lidl
Muuten oli samanlainen kuin Suomessakin, hyllyjärjestystä myöden, mutta yhden käytävän verran leveämpi, siellä kun myytiin muiden tavaroiden ohessa viiniä ja muita alkoholijuomia.

Matka jatkui lentokentän aidan viereen, minä kun haluan valokuvata eri maiden radiomajakoita. Parkkeerasimme tarkkailukameran ulottumattomiin ja aidan raosta sain muutaman kuvan napsittua, sitten kentän turva-auto ilmestyi näkyviin. Peruuttelimme puoli kilometriä takavasemmalle ja saimme karistettua seuraajat.

radiomajakan antenneita

Kentän toisessa päässäkin oli antenneita kuvattavaksi mutta nyt ilmaantuikin jo poliisiauto vilkut päälle vierellemme. Levitin Unkarin karttaa poliisisedälle ja kädet huitoen kyselin tietä Üllön kylään. Poliisiakin nauratti ja neuvoi tien ja ajoi pois.
Kuvaaminen sai riittää ja ajelimme maaseudulle katsomaan löytysikö sieltä aitoa Unkaria.

polle polle
Muutamat hevospelit nähtiin, muutoin oli maaseutukin jo modernisoitunut Lidleineen ja Spar-kauppoineen.
Löytyipä sentään eräästä kylästä pikkuinen ruokapaikka, jossa nautimme aitoa punaista ja tulista gulassia hikeä otsalta pyyhkien.

Gulassipaikka
Lopulta päädyimme takaisin Budapestiin ja hotellikin löytyi kun hetken ajettiin ympyrää pitkin kaupungin katuja. Luovutimme auton pois ja kävimme pienillä päiväunilla huoneessamme.
Illalla olikin sitten taas virkeä olo ja ajoimme ratikalla Budaan, josta löytyi Budapestin toiseksi suurin ostoskeskus; Mammut. Siellä oli vain 330 liikettä, mutta kyllä niissäkin sai ajan kulumaan.

Mammutti

Iltapalaa haukattiin ravintolakerroksessa, jossa oli yli 30 eri ravintolaa ja sitten ajeltiin takaisin hotellille. Kylpylä kutsui ja kävimme hetkeksi rentoutumassa porealtaissa ja saunoissa ja sitten taas peiton alle.


21.2.2013 torstai

Aamuteen jälkeen kävelimme lähimmälle metroasemalle ja ajelimme katsomaan Unkarin kuuluisinta ravi/laukkarataa, jossa jo kuningaskunnan aikana järjestettiin kilpailuita.

laukkaradan kulmaa

Eipä sinne paljon näkynyt, portit olivat kiinni ja ainoastaan metropysäkin pienestä ikkunasta näkyi pieni pala rataa. Muutama hassu hevonen siellä harjoitteli, muutoin oli hiljaista.

Ajettiin sitten takaisin keskustaan ja käytiin tutustumassa serbiortodoksien kirkkoon ja muihin vielä käymättömiin nähtävyyksiin. Aamuvälipalaksi käytiin ottamassa kaffet ja lämpimät voileivät eräässä kahvilassa ja tutustuttiin eri liikkeiden valikoimiin viimeisiä rahoja tuhlataksemme.

Sitten takaisin hotellille, jossa laukkujen pakkaus alkoi. Nälkäkin taas oli, vaikka koko ajan on syöty, nyt päätimme etsiä sen kuuluisan ravintolan. Ja löytyihän se Budan puolelta erään Tonavan sillan kupeesta.

Trofea Grill Etterem

Siellä sai syödä ja juoda niin paljon kuin jaksoi samaan hintaan. Ruokalajeja oli kuulemma yli sata ja juomaksikin sai ottaa viiniä, olutta, shampanjaa tai muuta minkä ehti kurkusta alas kaatamaan. Jälkiruokia oli toinen toistaan komeimpia ja maukkaimpia ja kyllä siellä syötiinkin.

Ravintolan nurkalta hypättiin vielä bussiin, joka ajoi Margaretan saarelle.

Margaretan saari ilmakuvassa, löysin kuvan netistä

Saari sijaitsee keskellä Tonavaa ja on suosittu kaupunkilaisten virkistyskohde. Bussi vei meidät taas metroasemalle ja pian olimme taas hotellimme lähistöllä.

Monessa paikkaa pitkin kaupunkia oli kojuja, joissa myytiin kummallista "rullapullaa", kaulimen ympäri käännettyä taikinapötköä, joka sitten grillattiin kypsäksi ja kieritettiin sokerissa.

"rullapullaa"

Semmoiset  vielä mahaan mahtui ja sitten lyllersimme takaisin hotelliin.

Laukkujen pakkaus jatkui, välillä käytiin kylpylässä pulikoimassa ja sitten viimein saatiin kaikki tavarat pakattua. Sänky taas kutsui ja uni maistui


22.2.2013 perjantai

Kaikki päättyy aikanaan.Aamulla ei ollut enää paljon tehtävissä, piccolo haki laukut ja käytiin tiskillä selvittämässä viimeiset laskut. SItten taas matkattiin hotellin mersulla kohden lentokenttää ja jo oli aikakin, sää oli muuttunut kylmemmäksi ja räntää satoi. Mersukin liukasteli kesärenkaillaan sohjossa ajaessa, mutta turvallisesti pääsimme kentällä.
Pienen odottelun jälkeen kone kiitikin jo kohti pohjoista ja Suomea.
Helsingin päässä oli pilvistä ja muutama aste pakkasta, autokin löytyi lumen alta ja pääsimme ajelemaan kohti kotia.
Torppa oli pystyssä ja postia aika läjä eivätkä putketkaan olleet jäätyneet.
Mukava oli lähteä ja mukava palata kotiin monta muistoa rikkaampana.